Bajilgova muddejuvvon huksensajiin gávdná dás kommunekart.com

Huksengárvves vistesajit
Gielddas leat gárvves huksensajit Vuonnabađas, Unjárga girkosiiddas, Viesttarčohkas, Stuorravuonas ja Ođđajogas. Lassin leat gielddaplána areálaoasis guovllut mat leat várrejuvvon bieđggus viessohuksemii.
 
Hukset olggobeale huksenguovlluid
Lea vejolaš hukset olggobealde dálá huksenguovlluid guovlluin mat leat várrejuvvon dasa gielddaplána areálaoasis
 
Bartahuksensajit
Leat registrerejuvvon 388 bartta gielddas (2020). Dát guovllut leat muddejuvvon bartahuksemiidda

  • Klubbvikdalen. Jeaggeguovlu, johka, lahka meara
  • Maddevarrejokvadde. Allelis várreguovlu, veaháš jeaggi
  • Skalvejarvre. Várreguovlu, veaháš jeaggi
  • Njiđggujávri. Várreguovlu, jávrri/čázi lahka
  • Davvi Juvravuonna. Jávrri lahka.
  • Lulli juvravuonna.  Jávrri lahka, riikkageainnu lulábealde 

Dasa lassin gávdnojit barttat guovlluin mat eai leat muddejuvvon bartaguovlun. 
 
Ruhtadeapmi

Nuvttá vistehuksensadji
Muhtun muddejuvvon guovlluin gos gielda oamasta vistehuksensajiid fállojuvvojit nuvttá vistehuksensajit priváhta olbmuide geat áigot hukset iežaset visttiid.
Viessobáŋkku loatna-, doarjja- ja doarjunortnegat Viessobáŋkku loatna- ja doarjjaortnegat váikkuhit dasa ahte vistepolitihkalaš ulbmilat ollašuvvet gáibádusaid bokte mat biddjojuvvojit juolludeapmái. Dál lea eatnasiin Norggas nu buorre vejolašvuohta oažžut visteruhtadeami priváhta báŋkkuin, ahte almmolašvuohta lea válljen áŋgiruššat dakkár ulbmiljoavkkuid nugo olbmuid geain ii leat orrunsadji, báhtareddjiid, doaibmavádjigiid ja earáid geain lea váttisvuohta beassat vistemárkanii. Viessobáŋku galgá maid váikkuhit dasa ahte huksejuvvojit eanet birasustitlaš visttit vuollegis energiijageavahemiin, ja eanet universálalaš hábmejuvvon visttit, mat leat visttit maid buohkat sáhttet geavahit, beroškeahttá doaimmashehttejumis ja eallindilis. Buot Viessobáŋkku loatna- ja doarjjaortnegat leat hábmejuvvon dan láhkai ahte dat váikkuhit dasa ahte vistepolitihka ulbmilat ollašuhttojuvvojit. Sihke gielddat, priváhtaolbmot ja fitnodagat leat ortnegiid ulbmiljoavku.


Vuođđoloatna. Viessobáŋkku loatna galgá ovddidit ođđa ja dálá ássanguovlluin buori kvalitehta, háhkat visttiid olbmuide váttis dilis ja bearatgottiide mat leat álggahanmuttus, ja sihkkarastit dárbbašlaš ássanvisttiid boaittobeale báikkiide. Biddjojit kvalitehtagáibádusat huksenvieruide, birasstandárddaide ja universála hábmemii.
Álggahanloatna. Álggahanloatna lea dárbogeahččaluvvon loatnaortnet mii galgá váikkuhit dasa ahte bearatgottit geain lea heajos ekonomiija, nu go nuorat álggahanmuttus, mánnábearrašat, oktofuolaheaddjit, doaibmavádjigat ja eará báikedoalut geain lea váttis dilli, galget sáhttit háhkat alcceseaset vuogas ja heivvolaš viesu. Gielddat hálddašit álggahanloana. Dasa lassin viessobáŋku addá loana ođđa visttiide, vistestuorádusaide ja mánáidgárddiid divodemiide ja buhcciidsiiddaid ja fuollavisttiid huksemiidda ja divodemiide. 
Ássandoarjja. Ássandoarjja lea stáhta doarjja gokčat ássangoluid bearatgottiide main lea vuollegis dienas ássangoluid ektui, ovdamearkka dihte boarrásiid, oadjovuostáiváldiid ja oktofuolaheddjiid. 


Doarjja. Viessobáŋku hálddaša máŋga doarjjaortnega, nugo vistedoarjaga hukset/oastit visttiid olbmuide geain lea váttis dilli, doarjja heivehit visttiid doaibmavádjigis olbmuide geain lea heajos ekonomiija, doarjja láigovisttiide ja doarjja studeantavisttiide.
Gelbbolašvuođadoarjja. Gelbbolašvuođadoarjja galgá váikkuhit máhtto- ja gelbbolašvuođaovddideapmái viesso- ja huksenpolitihkalaš suorggis. Doarjaga sáhttá juolludit dutkamii ja čielggademiide, ovddidan- ja pilohtaprošeavttaide ja diehtojuohkindoaibmabijuide.