Njuolggadusat

Sisdoallu

1. Viidodat

2. Virgádeapmi

3. Dearvvašvuođaduođaštus

4. Politiijaduođaštus

5. Bargobiras

6. Eará bálkáhuvvon bargu/iežas fitnodat

7. Bargo- ja vuoiŋŋastanáiggit

8. Badjeláiggi bargu

9. Bargoáigi juovla- ja ođđajagibeaivve

10. Jávkan barggus

11. Permišuvdna

12. Luopmu

13. Bálkká ja luopmobálkká máksin

14. Eallindáhkadus/ jápmima maŋŋá dáhkádus

15.Bargovahágat/bargodávda

16. Penšuvdnaortnet

17.Etihkalaš njuolggadusat

18. Dieđiheapmi

19. Luohttámuš

20. Heaittin

21. Bákkolaš heaittiheapmi

22.Bisseheapmi/ eretbidjjojupmi

23. Bargonjuolggadusaid rihkkun

24. Rievdadeamit

 

 

 

1. Viidodat

Njuolggadusat gusket buot bissovaš gielddabargiide bargo oktavuođas, gč. váldotariffašiehtadus (HTA) kap. 1 § 1.

Njuolggadusaid mearrádusat eai galgga vuostálastet lága, tariffašiehtadusaid dahje eará geatnegahtton mearrádusat Unjárgga gielddas / Nesseby kommune.

2. Virgádeapmi

Bargit virgáduvvojit Unjárgga gildii / Nesseby kommune, eai ge ovttodagaide. Bálká ja bargoeavttut mearriduvvojit lágaid, tariffnjuolggadusaiguin, ja virgádandokumeanttaid vuđul.

Buot bargiiguin Unjárgga gielddas / Nesseby kommune lea 6 mánu geahččalanáigi, gč.

Bargobiraslága (aml) § 15-6. Sihke bargi dahje bargoaddi sáhttiba cealkit eret barggu 14 beaivvi sisa geahččalanáigodagas. Heaittiheapmi lohko čuovvovaš mánu 1. beaivvi rájes.

Jus sirdá eará virgái gielddas, de ii leat vuoigatvuohta gáibidit ođđa geahččalanáiggi. Eaktun lea jus guoskevaš bargi virgáduvvo mealgat eará virgái gielddas ja seammás doallá vuoigatvuođa máhccat ovddeš virgái.

Bargosoahpamuš galgá leat čálalaččat ja sisttisdoallat dieđuid bargogaskavuođas, gč. aml §§ 14-5, 14-6 ja HTA kap. 1 § 2.

Virgáibidjamis galgá bargi oažžut dieđuid Unjárgga gieldda / Nesseby kommune birra,

njuolggadusaid, njuolggadusaid mat stivrejit bargooktavuođa ja gos dáid dokumeanttaid gávdná bargosajis ja siskkáldas neahttasiidduin.

Lea ráhkaduvvon sierra dokumeanta ođđa bargiid álggaheami birra.

3. Dearvvašvuođaduođaštus

Virggiide main leat erenoamáš dearvvasvuođagáibádusat, galget ovdanbuktojuvvot dohkálaš dearvvašvuođaduođaštusat ovdal go álgá virgái.

Dearvvašvuođaduođaštusaid gáibádus galgá boahtit ovdán virggi almmuhusas.

4. Politiijaduođaštus

Virggiide gos sierralága mearrádusaid mielde gáibiduvvo politiijaduođaštus, galgá addojuvvot dákkár duođaštus ovdal go álgá virgái. Gáibádusat politiijaduođaštusas galget boahtit ovdán virggi almmuhusas.

 

 

5. Bargobiras

Bargu galgá čađahuvvot gohččumiid, bargoaddi mearrádusaid ja láhka mearrádusaid ja Soahpamušaid mielde.

 

Bargoaddis ja bargis lea oktasaš ovddasvástádus ráhkadit buori psykososiála bargobirrasa.

Dát guoská earret eará ahte juohkehaš galgá gieđahallot gudnejahttimiin ja árvvusádnojuvvomiin. Givssideapmi ja vealaheapmi ee. sohkabeali, seksuála orientašuvdna, osku, eallinoainnu, čearddalašvuođa, giela, doaibmahehttejumi dahje politihkalaš oaidnu ii galgga dáhpáhuvvat ja ii dohkkehuvvo. Vrd. aml § 13–, 4-3 ja vealahanláhka.

Bargit galget oasálastet doaibmabijuide mat leat bidjon johtui ráhkadit dearvvašlaš- ja oadjebas bargobirrasa ja oassálastit organiserejuvvon suodjalan- ja birasbargui fitnodagas.

Dearvvašvuođa-, biras- ja sihkarvuođabargui (HSE-bargu) leat ráhkaduvvon sierra rutiinnat. Rutiinnat gávdnojit sierra bálvalusbáikkis ja siskkáldas neahttasiidduin.

Juohke bargis lea alddis ovddasvástádus oahpásmuvvat ja čuovvut njuolggadusaid mat gusket buollin-, sisabeassanbearráigeahču ja bargosaji sihkarvuođaprosedyraide. Buot rusttegat, mášiinnat, reaiddut, materiálat jna. galget gieđahallot fuolalaččat.

Gieldda buvttadeami, bargobirrasa ja dorvvolašvuođa vuhtiiváldima dihte lea gárrenmirkkuid geavaheapmi gildojuvvon barggus. Dat ii leat dohkálaš boahtit bargui narkotihkain, dahje geavahit gárrenmirkkuid bargoáiggis, nu ahte dat mielddisbuktá boasttuvuođaid dahje ahte bargu ii čađahuvvo dohkálaččat.  Dákkár dáhpahusat sáhttet dagahit ahte gevrejuvvot eret, eretbidjojumi, váruhusa, dahje bákkus eretcealkima. Dát guoská maiddái go oasálastát kurssain, konferánssain, ekskuršuvnnain jna. mat leat máksojuvvon gielddas.

Gieldda visttit ja bargosajit galget leat duhpátkeahttát, gč. Lága 6 § suodjaleami birra duhpátvahágiid vuostá.

 

6. Eará bálkáhuvvon bargu/iežas fitnodat

Bargi galgá dieđihit bargoaddái eará bálkáhuvvon bargguid birra mat dagahit ahte gártá badjel 100 proseantta virgi oktiibuot.

Buot gieldda bargit leat geatnegahtton dieđihit fitnodatdoaimma dahje eará

bargo diliid birra. Liigebarggut eai galgga hehttet dahje gilvalit

Unjárgga gielddain/Nesseby kommune. Seamma guoská liigebargui mii sáhttá leat hehttehussan

bargoovdáneapmai gielddas ja mielddisbuktit váttuid almmolaš hálddašanlága mielde kap. 2.

Dás čujuhuvvo maid gieldda ehtalaš njuolggadusaide, mat omd. gieđahallá habilitehta ja ekonomalaš doaimmaid registrerema.

 

7. Bargo- ja vuoiŋŋastanáiggit

Dábálaš vahkkosaš bargoáigi galgá leat HTA kap. 1 § 4. oasi.

Unjárgga gielddas / Nesseby kommune lea ortnet mas leat njuovžilis bargoáigi. Dát

ortnet fátmmasta buot bargiid gielddas, earret eará mat bohtet ovdan njuolggadusat mat gusket fleksibel bargoáiggiide.

Čujuhuvvo maiddái Bargobiraslága § 14-6 das mii galgá boahtit ovdan bargošiehtadus.

 

8. Badjel áiggi bargu

Badjelmeare bargu biddjojuvvo lagamus hoavddas Bargobiraslága rájiid ja gáibádusaid mielde, ja mákssojuvvojit váldotariffašiehtadus mielde. Vrd. aml § 10-6 ja HTA kap. 1 § 6.

Bargit eai sáhte okto mearridit bargat badjeláiggi.

 

9. Bargoáigi juovllaid ja ođđa beivviid

Bargiin geain lea dábálaš beaivebargoáigi gaskal diibmu 08.00 ja 15.30 lea friddja juovla- ja ođđabeaivruohta ja bargoáigi dii.10.00- 14.00 basiid gaskas.

Lea eaktun ahte juovla- ja ođđabeaiv`friddja ii mielddisbuvtte lassii bálká goluid gildii ja ii galgga leat dárbu bidjat sadjásaččaid bargui.

 

10. Jávkan barggus

Jávkan buozalmasvuođa geažil - dahje eará dárbbašlaš jávkama geažil - dieđihuvvo bargobáikái vuosttas jávkanbeaivvi. Iešdieđihanbeivviid ii sáhte juohkit diimmuide, muhto lohkkojuvvojit ovtta beaivin.

Iešdieđiheami iežas buozalmasvuođa dihte, sáhttá geavahit easkka go lea bargan guokte mánu. Máná buozalmasvuođa oktavuođas njealji vahku maŋŋel álget bargui, gč. njuolggadusat Iešdieđiheami birra ja Unjárgga gielda / Nesseby kommune rutiinnat čuovvoleapmái buohccisinčállon bargiid.

Unjárgga gieldda / Nesseby kommune bargiin lea vuoigatvuohta geavahit Iešdieđiheami gitta 24 kaleanddarbeaivái juohke jagi, mii gullá šiehtadussi fátmmasteaddji bargoealliimii. Bargi sáhttá geavahit eanemus 8 kaleanddarbeaivvi juohke Iešdieđiheami áigodagas.

Iešdieđiheapmi mearkkaša ahte bargiin ii dárbbaš leat doavtterduođaštus ovdal go leat mannan 8  kaleanddarbeaivvi.

 

11. Permišuvdna

Permišuvnna ohccamat gieđahallojit dáid vuođul; váldotariffašiehtadus mearrádusaid, váldo šiehtadusa, Bargobiraslága, Folketrygdlov ja luopmonjuolggadusat Unjárgga gielddas / Nesseby kommune.

 

12. Luopmu

Luopmoohccan mearriduvvo dálá luopmolága ja tariffašiehtadusa njuolggadusaid mielde. Bargoaddi mearrida luomu maŋŋel ságastallamiid bargiin dahje tillitsvalgtain. Luomu siridit gáibida sierra skovi luopmosirdima birra ja soahpamuša hoavddain ovdagihtii.

 

13. Bálkká ja luopmobálkká máksin

Bálká máksojuvvo 12. beaivve juohke mánus, dahje lagamus árgabeaivvi. Luopmoruđat máksojuvvojit 12.06, seammás gessojuvvo bálká viđa/ guđa vahku ovddas.

Bargit geat álget bargui gildii luopmojagis eai oaččo luopmobálkká dan jagi ovddas,

gč. Ferieloven § 11.

Bargi ferte nu guhkás go vejolaš dárkkistit leago rievttes supmi máksojuvvon ja meattáhusat galget dieđihuvvot nu johtilit go vejolaš.

Ruhttágeassin/ lønnstrekk bálkkás ja luopmobálkkás eai sáhte dahkkot earret čuovvovaččat, gč. aml § 14-15:

a) Láhkaásahuslaš mearrádusaid mielde.

b) Ealáhatmávssut. Ealáhatmávssut gessojuvvojit dan rajes go virgáduvvo.

c) Supmit mat leat sohppojuvvon ovddalgihtii čálalaččat gaskal gieldda ja bargi.

d) Fágalihtu máksu jus lihttu dan bivdá, gč. váldosoahpamuš.

e) Buhtadus vahágiid ovddas maid bargi lea dahkan eavttuin dahje fuolakeahttávuođa geažil. Eavttut leat ahte bargi duođašta čálalaččat ovddasvástádus vahágiid ovddas, dahje ahte lea duođaštuvvon duomu bokte, dahje ahte bargi lea lobihemiid heaitán iežas virggis.

f) go bálkká rehkenastima- ja máksima rutiinnaid geažil ii leat leamaš vejolaš váldit vuhtii jávkama bargoheaitaga geažil dahje bargguid giddejumi geažil

 

Bálkkás geassin e) ja f )dilálašvuođain ráddjejuvvo dan oassái bálkkás mii lea badjel dan máid bargi dárbbaša iežas ja ruovttus birgemii. Ovdal go ruđa geassá e) vuođul, galgá bargoaddi digaštallat bargiin/ bargii ovddasteaddjjin geahpádusa vuođu ja supmi sturrodaga.

 

14. Eallindáhkadus/ jápmima maŋŋá dáhkádus

Bargiin gielddas lea iežaset joavkoeallindáhkádus, gč. HTA § 10.

 

15. Bargovahágat/bargodávda

Gieldda bargiin lea iežaset bargovahátdáhkádus, gč. HTA § 11.

 

16. Penšuvdnaortnet

Unjárgga gielda/ Nesseby kommune lea iežas geatnegahtton bargoealáhatortnegii, gč. HTA kap. 2 ja maiddái HTA 4. ja 5. lađđasa. Oahpaheaddjit leat čadnon Stáhta penšuvdnakássii ja gieldda eará bargit leat čadnon KLP:ii. Ealáhagaide leat ráhkaduvvon sierra rutiinnat.

17. Ehtalaš njuolggadusat

Unjárgga gielddas / Nesseby kommune leat iežas ehtalaš njuolggadusat mat govvidit ehtalaš standárda maid buot álbmotválljejuvvon virgeolbmot ja bargit galget vuhtiváldit.

18. Dieđiheapmi

Bargit Unjárgga gielddas / Unjárgga gielddas ávžžuhuvvojit dieđihit jus leat moaitinládje

dilálašvuođat gielddas. Dieđiheami várás leat ráhkaduvvon sierra njuolggadusat ja rutiinnat

 

19. Čiegusvuođa geatnegasvuohta

Go persovdna- dahje áššedieđut leat čiegusvuođageatnegasvuođa lága mielde, de ii oktage bargi galgga namuhit ášši olggobeale olbmuide. Dát guoská maid maŋŋel go bargooktavuohta lea nohkan. Bargoaddi sáhttá gáibidit ahte bargi vuolláičállá julggaštusa ahte son dovdá ja gudnejahttá njuolggadusaid. vrd. Almmolaš hálddašanlága 13 §.

 

20. Heaitin

Heaittin ferte leat čálalaččat goappaš beliin. Bargoaddi heaittiheapmi ferte leat vuođuštuvvon, gč. Almmolaš hálddašanlága § 24 ja 25.

Heaittiheapmi lohko čuovvovaš mánu 1. beaivvi rájes. Heaittiheapmi gieldda bealis galgá sisttisdoallat dieđuid bargái; vuoigatvuođa gáibidit šiehtadallamiid, ovddidit riekteáššiid, ja makkár áigemearit áššis leat. 

Ovdal go heaittiheapmi dáhpáhuvvá, de galgá ášši digaštallojuvvot bargiin/bargi ovddasteaddjiin. Vrd. aml §§ 15-1, 15-4, 17-3 ja 17-4. Muđui gusket almmolaš hálddašanlága njuolggadusat áššái.

Eretcealkináigemearit galget leat lága ja tariffašiehtadusa gustojeaddji njuolggadusaid mielde. Dat orgána mas lea virgádanváldi mearrida maiddái heaittiheami. Heaittiheapmi gusto1. čuovvovaš mánu. Jus bargi heaitá lágalaš dieđiheami maŋŋá, de lea bargis vuoigatvuohta loahppaduođaštussii.

21. Bággo heaittiheapmi

Gielda sáhttá cealkit eret/ bákkus heaittihit bargi dakkaviđe jus son lea sivalaš roavva geatnegasvuođarihkkumii dahje eará mearkkašahtti geatnegasvuođarihkkumii

bargosoahpamušas.

Heaittiheapmi galgá almmuhuvvot čálalaččat ja sisttisdoallat dieđuid bargi vuoigatvuođa šiehtadallamii, áššemeannudeapái ja das galget ovdán boahtit makkár áigemearit gustojit. Ovdal go heaittiheapmi dáhpáhuvvá, de galgá ášši digaštallojuvvot bargiin/bargi ovddasteaddjiin. Vrd. aml §§ 15-14, 17-3 ja 17-4. Muđui gusket almmolaš hálddašanlága njuolggadusat.

Dat orgána geas lea virgádanváldi dahká maid mearrádusa heaittiheami birra.

 

 

 

22. Bisseheapmi/ eret bidjojupmi

Jus lea sivva jáhkkit ahte bargi lea leamaš sivalaš dilálašvuođaide mat sáhttet mielddisbuktit bággoheaittiheami aml § 15-14 ja fitnodaga dárbbut gáibidit, sáhttá bargoaddi bissehit/ eret bidjat bargi dan botta go ášši dutkojuvvo.

Ovdal go heaittiheapmi dáhpáhuvvá, de galgá ášši digaštallojuvvot bargiin/bargi ovddasteaddjiin. Vrd. aml §§ 15-14, 17-3 ja 17-4. Muđui gusket almmolaš hálddašanlága

Heaittiheapmi galgá dieđihuvvot čálalaččat ja sisttisdoallat dieđuid bargi vuoigatvuođa birra gáibidit šiehtadallamiid, álggahit áššiid ja makkár áigemearit gustojit. Vrd. aml §§ 15-13, 17-3 ja 17-4.

Muđui gustojit almmolaš hálddašanlága njuolggadusat, earret eará maiddái mearrádusat váidit mearrádusa.

Bargis lea vuoigatvuohta doalahit bálkká dassážii go bisseheapmi nohká.

Gielddadirektevra dahká mearrádusa bisseheami birra.

 

23. Bargonjuolggadusaid rihkkun

Bargonjuolggadusaid ja  mearrádusaid rihkkun sáhttá čuohcat  bargogaskavuhtii.

 

24. Rievdadeamit

Bargonjuolggadusaid sáhttá rievdadit bargiiguin soahpamuša mielde

bargiidorganisašuvnnaiguin, gč. Bargobiraslága § 14-20

Gielddastivra dohkkehii geassemánu 13. b. 2023

"Unjárgga gielda ferte čielggasvuođa ja ovddasvástádusa bokte leat luohttámušhuksejeaddji fitnodat"

Láidehus

Válljejuvvon virgeoapmahaččaid ja bargiid láhttenvuohki ja miellaguottut bidjet vuođu dasa ahte álbmot luohttá gildii. Válljejuvvon virgeolbmot ja bargit Unjárgga gielddas fertejit bargat servvodaga buorrin ja lágaid ja njuolggadusaid, gieldda árvovuođu ja politihkalaš mearrádusaid mielde. Sii fertejit doaimmahit iežaset geatnegasvuođaid ja doaibmat nu ahte ii billis gieldda dovddu ja álbmoga luohttámuša.

Buohkain lea ovddasvástádus čielggasvuođas ja ovddasvástádusas mii lea juohke oasi organisašuvnnas ja aktiivvalaččat eretbidjan iežas eahpeetihkalaš jođihanvugiin. Buot bargiin lea vuoigatvuohta ovdanbuktit iežaset oaiviliid.

 

1.1 Ulbmil

Unjárgga gieldda etihkalaš njuolggadusat mearridit oktasaš ehtalaš standárdda válljejuvvon virgeolbmuide ja bargiide. Njuolggadusat leat veahkkin sihkkarastit buori etihkalaš geavada.

1.2 Vuordámušat

Servodaga oktasaš ruđaid hálddašeaddjin gielda bidjá stuorra gáibádusaid válljejuvvon virgeolbmuid ja ovttaskas bargiid etihkalaš miellaguottuide. Buohkat fertejit lojálalaččat čuovvut lágaid, njuolggadusaid  mat gusket gieldda doibmii.

Buot bargit leat maid geatnegahtton doaibmat lojálalaččat mearrádusaid ja mearrádusaid ektui, leat konstruktiivvalaččat ovttasbargogaskavuođain ja láhčit dili dorvvolaš oaiviliid gaskkusteapmái ja positiiva bargobirrasii.

 

 

 

1.3 Geatnegasvuohta

Bargit Unjárgga gielddas fertejit leat mielde huksemin dakkár organisašuvdnakultuvrra mii vuođđuduvvá rabasvuođa ja ovddasvástádusárvvuide. Jođiheaddjit galget maid bearráigeahččat ahte organisašuvdna diehtá ehtalaš gáibádusaid maid gielda lea bidjan - ja ahte lágaid ja njuolggadusaid rihkkumat meannuduvvojit.

Buot bargiin Unjárgga gielddas lea persovnnalaš ja sorjjasmeahttun ovddasvástádus čuovvut gieldda etihkalaš njuolggadusaid. Jus eai leat sihkkarat das mii lea rivttes geavahus, de fertejit ohcat rávvagiid ja rávvagiid iežaset lagamus jođiheddjiin.

 

1.4 Sámi hálddašanguovlu

Unjárgga gielda lea oassi sámi hálddašanguovllus. Sámegiella ferte sáhttit geavahuvvot ja gullot buot oktavuođain Unjárgga gielddas. Lea deaŧalaš ahte bargit leat veahkkin láhčimin positiivvalaš dili sámi gillii ja sámi kultuvrii suohkanis.

Sámelága § 1-5 3. kapihttala mielde lea sámegiella dásseárvosaš dárogielain suohkana suohkanhálddahusas. Sámelága giellakapihttala njuolggadusat leat unnimusgáibádus, muhto buot almmolaš orgánat ávžžuhuvvojit váldit vuhtii giela geavaheddjiid, maiddái lága njuolggadusaid olggobealde. 3

 

2. Váldooassi

Rabasvuođain ja ovddasvástádusa bokte galgá Unjárgga gielda leat luohttámuša huksejeaddji fitnodat

Válljejuvvon virgeolbmuid ja bargiid láhttenvuohki dahká vuođu dasa ahte álbmot luohttá gildii. Buohkat fertejit doaibmat dakkár vuogi mielde mii heive gieldda miellaguottuide ovttaveardásašvuođa, fátmmasteami ja máŋggabealatvuođa ektui, ja aktiivvalaččat gaskkustit iežaset buot eahpeetihkalaš geavadagain.

Bargit Unjárgga gielddas fertejit deaivvadit ássiiguin ja mielbargiiguin rabasvuođain ja ovddasvástádusain. Fágalaš máhttu ja fágalaš árvvoštallan ferte leat vuođđun ráđđeaddimii, válddi ollašuhttimii ja bálvalusaid fállamii.

2.1 Čilgehus

Unjárgga gielda ferte addit álbmogii eanet oainnu gielddahálddahussii. Gielddas lea oppalaš aktiivvalaš dieđihangeatnegasvuohta. Gieldda bargit fertejit álo addit rivttes ja doarvái dieđuid ássiide, organisašuvnnaide, fitnodagaide ja eará eiseválddiide.

 

2.2 Gieldda oktasašruđaid hálddašeapmi

Válljejuvvon virgeolbmot ja bargit Unjárgga gielddas fertejit diehtit ahte sii hálddašit gieldda oktasašruđaid ássiid ovddas. Gieldda bargit leat geatnegahtton fuolahit gieldda resurssaid ekonomalaččat ja buoremus vugiin.

Almmolaš oastinláhka bidjá eavttuid dasa mo almmolaš oastin galgá dáhpáhuvvat. Áššemeannudeapmi ja mearrádusat oastimiid oktavuođas Unjárgga gieldda ovddas galget dáhpáhuvvat prosedyraid mielde mat álo gustojit ruhtadeapmái ja oastimii.

 

2.3 Ovttaveardásašvuohta, fátmmasteapmi ja máŋggabealatvuohta

Unjárgga gielddas lea nolla gierdavašvuohta givssideapmái, vealaheapmái, uhkideapmái ja heađušteapmái, earret eará seksuálalaš loavkašuhttimii ja sávakeahtes seksuála fuomášupmái. Bargiin ja álbmotválljejuvvon virgeolbmuin ferte leat diđolaš oaidnu dákkár sávakeahtes doaimmaid ektui ja mii buohkat váldit ovddasvástádusa ollašuhttit dán oainnu.

Dásseárvu, fátmmasteapmi ja máŋggabealatvuohta leat eaktun dasa ahte Unjárgga gielda galgá leat buorre bargosadji buohkaide bargat, ja bargit dahje álbmotválljejuvvon ovddasteaddjit dáin surggiin eai galgga láhttet dakkár vuogi mielde mii heive bidjat Unjárgga gieldda heajos beaggimii.

 

2.4 Lagas gaskavuođat

Dakkár servodagas go Unjárgga gielddas sáhttá geavvat nu ahte bargit geain leat lagas gaskavuođat leat dahje sáhttet šaddat lagaš mielbargin. Bargit geain leat lagaš oktavuođat dan dihte go i.a. náitalan/ovttasássan, sohkabealli dahje ustitvuohta, geat barget lagas oktavuođas, sáhttet dagahit hástalusaid bealátkeahtesvuođa ektui mearrádusdahkama proseassain, fitnodaga dovddu ja bargobirrasa siskkobealde.

Váldonjuolggadussan galgá garvit ahte náittosguoimmit/ovttasássit dahje váhnemat/mánát leat virgáduvvon njuolggolinjjás nubbi nubbái organisašuvnnas, raporterejit seamma jođiheaddjái dahje leat seamma jođihanjoavkkus.

Seamma guoská lagaš bearašoktavuođaide dahje ustitvuođaide.

Sáhttá geavvat nu ahte bargit ovdánahttet lagaš oktavuođaid bargogaskavuođa áigge. Dakkár diliin lea dehálaš ahte bargit dieđihit iežaset jođiheaddjái go dát dáhpáhuvvá. Jođiheaddji ferte dasto dahkat konkrehta árvvoštallama ovttaskas áššis dan ektui ahte dárbu doaibmat.

Muhtin dáhpáhusain sáhttá leat dárbu doaibmabijuid bidjat johtui. Dát sáhtášii ovdamearkka dihte leat ođđa bargojuogadeapmi lagaš gaskavuođaid gaskkas, ođđa raporterenlinjá. Jus dákkár doaibmabijut eai leat vejolaš, de sáhttá dárbbašuvvot eaktodáhtolaš dahje ovttabealat sirdin.

 

2.5 Luohtehahttivuohta, jávohisvuohta ja bealátkeahtesvuohta

Luohttámušdieđuid maid gieldda álbmotválljejuvvon ovddasteaddjit ja bargit ožžot iežaset barggu oktavuođas, galget hálddašuvvot lágaid ja njuolggadusaid mielde. Luohttámušgeatnegasvuohta guoská maiddái dan maŋŋá, go bargu gielddas lea nohkan.

Válljejuvvon virgeolbmot ja bargit galget doaibmat bealátkeahttá ja hárjehit ovttaveardásaš meannudeami. Buohkat geat dahket mearrádusaid ja láhčet mearrádusaid Unjárgga gielddas, leat geatnegahtton hálddahuslága gelbbolašvuođanjuolggadusaide.

Bargiin lea sorjjasmeahttun geatnegasvuohta dieđihit bajit olbmuid heaittiheami birra nu ahte sii sáhttet beassat eret áššis. Jus lea eahpádus doaibmahehttejumis, de ferte bargi sáddet gažaldaga iežas lagamus jođiheaddjái. Jus bargi persovnnalaš beroštumit sáhttet váikkuhit mearrádussii dakkár áššis mas sus lea fágalaš ovddasvástádus, dahje muđui oassálastá gieđahallamii, de ferte dan loktet lagasjođiheaddjái, nu ahte su gelbbolašvuohta sáhttá árvvoštallojuvvot.

Dakkár áššiin main suohkandirektevra lea doaibmahehttejuvvon, dahká buot mearrádusaid ja čovdosiid áššis lagamus gelbbolaš politihkalaš orgána. Dákkár diliin ferte sátnejođiheaddji árvvoštallat čujuha go ášši luondu dasa ahte áššeráhkadeami berre eará gielda dahkat.

Gieldda álbmotválljejuvvon virgeolbmot ja bargit fertejit garvit gártat diliide mat sáhttet mielddisbuktit riidduid gieldda beroštumiid ja persovnnalaš beroštumiid gaskii. Dát guoská maiddái áššiide maidda eai guoskka hálddahuslága riektenjuolggadusat.

 

2.6 Lobben, skeaŋkkat ja eará ávkkit bálvalusas

Válljejuvvon virgeolbmot ja bargit eai oaččo vuostáiváldit skeaŋkkaid, mátkkiid, hoteallalanjaid, guossoheami, lasáhusaid, loanaid dahje eará ovdduid ja ovdduid mat sáhttet heivet váikkuhit daguide, áššeráhkadeapmái dahje mearrádusaide. Válljejuvvon virgeolbmot ja bargit eai sáhte dohkkehit ovdduid dahje skeaŋkkaid mat sáhttet oaivvilduvvot geahččaleamit váikkuheapmai dahje mat sáhttet ovdanbuktit válljejuvvon virgeolbmuid ja bargiid eahpedovddus čuovggas. Vaikko mo, de ii leat dilálašvuohta oažžut skeaŋkkaid, liđiid ja sullasaččaid maid árvu lea eanet go ruvnno. 500,-.

Skeaŋkkaid dahje ovdduid fálaldagat dihto virggi váldima ovddas sierra áššiin galget hilgojuvvot ja dieđihuvvot lagaš jođiheaddjái. Válljejuvvon ovddasteaddjit raporterejit dan mielde sátnejođiheaddji mielde. Vuostáiváldojuvvon skeaŋkkat galget máhcahuvvot sáddejeaddjái oktan reivviin mas čilgejit gieldda ehtalaš njuolggadusaid.

Válljejuvvon ovddasteaddjit, earret eará várrelahtut, ávžžuhuvvojit ahte eai lobbet válljejuvvon orgánaid áššiin main sis lea persovnnalaš ekonomalaš beroštupmi. Válljejuvvon virgeolbmot eai galgga maiddái čađahit bálkáhuvvon bargguid dainna áigumušain ahte váikkuhit eará válljejuvvon virgeolbmuide. Dán oktavuođas mearkkaša persovnnalaš ekonomalaš beroštupmi persovnnalaš ovdamunni válljejuvvon virgeolbmui.

 

2.7 Liigebargu, eará virggit ja/dahje eará bálkáhuvvon bargu

Bargit galget, go álget, ja nu guhká go bargogaskavuohta bistá, dieđihit gildii ovddalgihtii liigebargguid, virggiid ja/dahje eará bálkáhuvvon bargguid birra. Bargiin Unjárgga gielddas eai galgga leat liigebarggut, virggit dahje eará bálkáhuvvon barggut mat eai soaba gieldda beroštumiiguin, dahje mat heivejit heajudit luohttámuša gildii.

Bargit eai oaččo almmá bargoaddi lobi haga doaimmahit eará bálkábarggu (ovdamearkka dihte badjel 100% bistevaš virggi) dahje doaimmahit gávppálaš doaimmaid mat leat nu stuorrát ahte dat sáhttet badjelgeahččat bargi bargonávccaid gielddas.

2.8 Digitála gulahallanreaiddut ja sosiála mediat

Digitála gulahallanreaidduid ferte geavahit dárbbašlaš diđolašvuođain. Persovnnalaš sensitiivvalaš ja luohtehahtti dieđuid ii galgga gieđahallat nu ahte daid oažžu olámuttos lobihis olbmuide.

Válljejuvvon virgeolbmot ja bargit galget sihkkarastit iežaset cealkámušain interneahtas ja sosiála mediain ahte ii šatta eahpečielggasvuohta iežaset rolla ollašuhttima ektui. Jus oaččut jearaldaga mas lea fágalaš luondu, de fertet dan sáddet viidáseappot guoskevaš eiseváldái. Dat ii galgga gieđahallot sosiála mediain.

Juohke bargis lea individuála ovddasvástádus sosiála mediaid ja digitála gulahallanreaidduid geavaheamis. Ovttasbargoguoimmit, bargobiras ja geavaheaddjit/studeanttat/pasieanttat eai galgga máksojuvvot ovttaskas olbmo almmuhemiid ja diehtojuohkima boađusin.

 

2.9 Virggálaš oktavuođat ja bargomátkkit

Válljejuvvon virgeolbmuin ja bargiin galgá leat diđolaš oaidnu iežaset doaibmavugiide virggálaš oktavuođain ja bargomátkkiin. Dákkár oktavuođain šaddá ovttaskas bargi ja válljejuvvon ovddasteaddji vuosttažettiin dovdojuvvot Unjárgga gieldda ovddasteaddjin. Eaktuduvvo ahte bargit ja álbmotválljejuvvon virgeolbmot doibmet dakkár vuogi mielde mii ii sáhte billistit gieldda beaggima.

2.10 Dálkasat

Unjárgga gielddas lea nullatoleránsa dasa ahte lea narkotihka vuolde go lea barggus.

Go muhtin bargin dahje álbmotválljejuvvon ovddasteaddjin ovddasta Unjárgga gieldda, de vurdojuvvo modererejupmi alkohola gieđahallamis.

Alkohola ii dábálaččat gokčo Unjárgga gielda kurssain, konferánssain dahje sullasaččain. Dušše earenoamáš ja earenoamáš dilálašvuođain sáhttá Unjárgga gielda gokčat alkohola goluid.

2.11 Bargiid vuoigatvuohta ja geatnegasvuohta dieđihit

Buot bargit ávžžuhuvvojit dieđihit váidalahtti dilálašvuođaid birra. Dieđihit lea dieđihit váidalahtti dilálašvuođaid muhtumii gii sáhttá dahkat juoidá dan ektui. Unjárgga gildii lea mihttomearrin ahte dákkár dilit fuomášuvvojit ja čuovvuluvvojit.

Bargiin geat vásihit dahje gávnnahit váidalahtti dahje eahpeetihkalaš dilálašvuođaid, lea vuoigatvuohta ja geatnegasvuohta dieđihit dán. Dieđiheapmi váidalahtti dilálašvuođain galgá ovdamearkka dihte dahkkot lagaš jođiheaddjái dahje jođiheaddji bajimuš olbmui. Eará vuogit mo bargit sáhttet dieđihit leat gávpehoavddat, sihkarvuođaovddasteaddjit, dieđihančállingoddi dahje bearráigeahččaneiseváldi.

 

3. Loahppa

3.1 Etihkalaš njuolggadusaid rihkkun

Bargonjuolggadusaid mielde etihkalaš njuolggadusaid rihkkumat sáhttet meannuduvvot ráŋggáštussan.

3.2 Dulkojumit, riiddut ja ollašuhttin

Redakšuvdnarievdadusaid sáhttá dahkat gielddadirektevra. Bargit ja gielddastivrra ovddasteaddjit sadjásaččaiguin, lávdegottiiguin, duopmostuoluiguin duođaštit vuolláičállimiin ahte gieldda ehtalaš njuolggadusat leat lohkkojuvvon ja áddejuvvon.

Doaibma: 1.8.2023

Láidehus

Bargobiraslága §10.2 (3) mielde lea buot bargiin vuoigatvuohta molssaevttolaš bargoáigái jus dan sáhttá ollašuhttit almmá mearkkašahtti hehttehusa haga fitnodahkii.

Fleksibel bargoáiggiid ulbmil lea heivehit bargiide stuorát váikkuhanfámu iežaset bargoáiggiide. Fleksibel bargoáiggit vuođđuduvvet luohttámušgaskavuhtii gaskal bargoaddi ja bargi. Unnimus gáibádus dákkár ortnega doalaheapmái lea ahte bargoáiggit leat registrerejuvvon. Bargoáiggit ja fleksibeldiimmut leat registrerejuvvon gieldda digitála ortnegii, mii dál lea

Jos bargodiimmut eai leat registrerejuvvon digitála ortnegii, bálkálassáneamit dahkkojuvvojit registrerekeahtes bargoáiggiin. Flekserejuvvon bargoáiggiid ortnet sáhttá loahpahit lohkama bargiide geat eai registrere bargoáiggiid, nu ahte sidjiide biddjojuvvo atnui fásta bargoáiggit diibmu 08.00 rájes gitta diibmu 15.30 rádjái.

Bargit geat eai guoskka fleksibel bargoáigeortnegii, sáhttet sáddet čálalaš ohcamuša bargoaddái dan birra. Ohcamušas galgá čielggasin makkár ortnet lea sávahahtti ja guoská go ohcan mearreáigái vai ii.

Jus bargoaddi ja bargi eaba leat dovttaoaivilis das ahte lea go bargis vuoigatvuohta molssaevttolaš bargoáigái, de sáhttá riiddu ovddidit riiddučoavdinlávdegotti ovdii, Bargobiraslága § 10-13.

Áigemearri ovddidit ášši riidduidčoavdinlávdegotti ovdii lea njeallje vahku maŋŋel go bargoaddi biehttaleapmi lea joavdan bargái,  Bargobiraslága § 17-2.

 

3. Vuođđu

Fleksibel bargoáiggiid álggaheapmi Nesseby kommune /Unjárgga gielddas lea eaktun dasa ahte čuovvovaš eavttut devdojuvvojit:

a. Ovttaskas fitnodaga oadjebasvuohta geavaheddjiide galgá ain leat seamma buorre go ovdal álggaheami.

b. Ortnet guoská buot bargiide Unjárgga gielddas / Unjárggas, earret 2. čuoggás namuhuvvon fitnodagat mat virggálaš ákkaid geažil eai sáhte boahtit ortnega vuollái.

Maŋŋel ságastallamiid gielddadirektevrrain, de leat čuovvovaš bargit friddja virggálaš sivaid geažil čuovvovaš fitnodagain:

a. Bargit skuvllas.

b. Bargit mánáidgárdefitnodagas.

c. Dearvvašvuođa- ja eastadanfitnodaga bargit geain lea vuorro- dahje vuorrovuogádat.

d. Viesso- ja fuolahusfitnodaga bargit geain lea vuorro- dahje vuorrovuogádat.

e. Eará bargit Unjárgga gielddas / Unjárgga gielddas geain lea vuorroortnet, vuorroortnet dahje bargoáiggit gos galget leat mielde mearriduvvon áiggi siskkobealde.

 

Oassisinčálihuvvon buohcci bargi sáhttá - bargoaddi ja doaktára mieđihemiin - čoaggit fleksiáiggi, muhto ii sáhte ollislaččat čoaggit plussaáiggi buohcuvuođa áigge, daningo dat livččii vuostálagaid buohcuvuođapermišuvnnas namuhuvvon buohcuvuođaproseantta ektui.

Bargi geas lea oassebealledoaibmaealáhat, guoská flexi-áigenjuolggadusaide seamma muddui go oasseáigebargit.

 

Bargit geat bohtet ortnega vuollái mas leat fleksibel bargoáiggit, fertejit leat stivrejuvvon iežaset bargoáiggis. Bearráigeahččanortnega čađaha ossodatjođiheaddji mánu loahpas.

3. Guovddášáigi ja olggobeale bargoáigi

a. Guovddášáigi mearkkaša dan áigodaga goas buohkat galget leat mielde. Olggobeale bargoáiggiin oaivvilduvvo dás dat áigodat man áigge sáhttá geavahit molssaevttolaš bargoáiggiid.

b. Guovddášáigi lea rájes. 0900 gitta 1430 olles jagi, buot bargiide earret bargiide geat leat namuhuvvon čuoggás 7.

c. Fuolahusjoavkku guovddášáiggit leat: 07.00 – 12.00.

d. Olggobeale bargoáiggit leat rájes. 0600 gitta 0900 ja rájes 1430 gitta 2100 maŋŋebárggas bearjadahkii olles jagi. Muhto ii sáhte bargat eambbo go 12,5 diimmu beaivvis. beaivvi dahje 48 diimmu juohke vahkku.

f. Ii leat vejolašvuohta čoaggit liigediimmuid olggobealde olgguldas bargoáiggi.

g. Ii máksojuvvo bálká flextime ovddas váldobargošiehtadusa §5 oktasaš njuolggadusaid mielde.

h Bargiide geain leat iešguđet bargoáiggit, sáhttet bargoaddi ja gávpehoavddat soahpat eará áiggiid guovddášáigái ja olggobeale bargoáiggiide, beaivválaš ja vahkkosaš bargoáiggiid siskkobealde. Šiehtadus galgá leat čálalaš ja das galgá leat áigemearri eanemustá 12 mánu.

4. Ássanáigodat

Rehketdoalloáigi fleksibel bargoáiggis lea 3 mánu ja lea juhkkojuvvon ná: čakčamánnu - miessemánu, borgemánu - geassemánu, suoidnemánu - čakčamánu ja čakčamánu - juovlamánu.

Fleksibel bargoáigenjuolggadusat Unjárgga gielddas / Unjárgga gielddas 1.8.2023

5. Friddjaáiggi geavaheapmi ja plus-diimmuid áigesirdin

Friddjaáiggi heaittiheapmi ferte sohppojuvvot unnimustá 2 beaivvi ovdal ja dohkkehuvvot bargoaddi bealis. Likviderema ferte soahpat ja dohkkehit fitnodatdoalli, dahje bargoaddi fápmudusa, juohke sierra áššis.

 

Friddjaáiggi čađaheapmi mii ii leat šiehtaduvvon ja dohkkehuvvon bargoaddi bealis, rehkenastojuvvo eahpevuoiggalaš eretcealkin.

Lea lohpi sirdit 45 plus-diimmu dahje 15 minus-diimmu čuovvovaš čovdosa áigodahkii.

 

• Áigi mii lea badjel 15 minus diimmu dagaha ahte bálká geahpeduvvo. Dasa lassin diimmuid badjel 45 sihkkojuvvojit buhtadusa haga.

Go bargogaskavuohta nohká, de galget plus- ja minus-diimmut heaittihuvvot dieđihanáigodagas.

Maŋimustá 2 mánu ovdal vuolgima

Permišuvdnanjuolggadusat

Unjárgga gielda / Unjárgga gielda

Doaimmas: 1.8.2023

 

1. Oktasaš mearrádusat

1. Ulbmil: Bargiidpolitihkka Unjárgga gielddas / Nesseby kommune galgá láhčit buori bargobirrasa ja buriid bargodilalašvuođaid min bargiide. Seammás galget Permišuvdna njuolggadusat ovddidit fleksibilitehta bargodiliis min bargiide.

 

1.1. Njuolggadusaid viidodat

a. Permišuvdna njuolggadusat gustojit buot bargiide geain lea bistevaš geatnegáhtton bargošiehtadus Unjárgga gielddain /Nesseby kommune, gč. váldotariffašiehtadus § 1.1.

b. Njuolggadusat eai gusto jus dat vuostálastet lágaid mat gusket earret eará bargobirasláhkii, álbmotdáhkádusláhkii, váldotáriffašiehtadussii ja váldošiehtadussii.

c. Buot permišuvnnat galget čielggaduvvot ovddalgihtii. Permišuvdnaohcan ferte dahkkot čálalaččat ja sáddejuvvot virggálaš vugiin ovdal permišuvnna sávahahtti álgima. Ohccan galgá leat vuođuštuvvon ja sisttisdoallat dárbbašlaš dieđuid ja dokumentašuvnna.

d. Mearrideaddji galgá vuhtii váldit bušeahtta rámmaid ja bargiidráddjehusaid. Dát guoská erenoamážit dalle go permišuvdna addojuvvo árvvoštallamiin: "sáhttá addojuvvot bálkkáin".

e. Dás čielggaduvvo ahte ii ovttasge leat vuoigatvuohta oažžut permišuvnna jus dat ii leat lágain dahje tariffašiehtadusaiguin dohkkehuvvon.

 

1.2. Permišuvnna ohccan/friddja ohccan

Buot luopmo- ja friddjaáiggeohcamušat luopmo njuolggadusaid mielde, galget sáddejuvvot ovttodathovdii.

 

1.3. Mearridanváldi, dulkon ja váidagiid gieđahallan

a. Ohcamuša gieđahallá gielddadirektevra dahje son geasa gielddadirektevra lea fápmudan válddi.

b. Ohccamat mat lea oanehat go 2 vahku permišuvdna, meannuduvvojit ovttodathoavddaiguin.  

c. Ovttodathoavda sáhttá sirdit mearridanválddi ossodatjođiheaddjái dahje várrelahttui.

d. Permišuvdnaohcamušaid biehttaleapmi galgá ákkastallojuvvot.

 

1.4 Bálká ja ansiennitehta

a. Bálká lea virggi fásta jahkebálká jus eará ii leat mearriduvvon lágas dahje tariffašiehtadusas.

b. Oasseáiggebargit ožžot bálkáhuvvon permišuvnna virggi sturrodaga ektui.

c. Jos lea permišuvdna mas lea bálká/oassebálká, de lea bargi geatnegahtton addit dieđuid bálkádeami birra eará bargoaddis. Váldonjuolggadussan galgá bálká geahpeduvvot nuppi bálkká sturrodaga mielde.

d. Permišuvdna mas lea olles dahje oassebálká ii bisset bálkáansiennitehta čoaggima. Seamma guoská buohccindieđiheapmái gitta 1 jahkái, áhpehisvuođa-/adopšuvdnavirgelobiide gitta 2 jahkái ja geatnegahtton militearabálvalussii.

e. Permišuvdna bargat almmolaš ovddasteami ja luohttámušvirggiid bargiidorganisašuvnnain lohkojuvvo bálkáansiennitehtii.

f. Bálkákeahtes oahppopermišuvdna lohkkojuvvo bálkáansiennitehta gitta 2 jahkái jus oahppu lea dehálaš bargui Unjárgga gielddas /Nesseby kommune.

 

1.5 Luopmobálká

a. Permišuvdna bálkkáin lea mielde luopmobálkávuođus. Bálkákeahtes permišuvdna ii atte vuoigatvuođa oažžut luopmobálkká.

b. Buozanvuođa- ja riegádahttinlobiid ja maiddái geatnegahtton soahtebálvalusa birra, geahča paragráfa 10 ferieloven. nr 4 ja nr. 5.

 

1.6. Penšuvdnamiellahttovuohta

a. Bargit geat ožžot permišuvnna bálkkáin, doalahit iežaset penšuvdnamiellahttovuođa.

b. Bargit geat ožžot virgelobi bálkká haga guhkit áigái go 1 mánu, váldojuvvojit eret penšuvdnaortnegis. Bargiide fállojuvvo maiddái eaktodáhtolaš miellahttovuohta daid njuolggadusaid mielde mat gustojit guoskevaš penšuvdnaortnegiin.

 

2. Permišuvnna njuolggadusat buozalmasvuođa, áhpehisvuođa, njuoratmáná divššu, adopšuvnna, vuollel 12-jahkásaš mánáid fuolaheami jna gieđahallojuvvojit Bargobiraslága 12. kapihttala ja váldobargošiehtadusa 1. kapihttala 8. lađđasa bokte sihke Álbmotdáhkáduslága 8., 9. ja 14. kapihttaliin.

Bargobiraslága § 12-7 mielde galgá permišuvnnadieđiheapmi addojuvvo bargoaddái farggamusat ja maŋimustá vahku ovddalgihtii jus permišuvdna bisttá guhkit go guokte vahku, aml mielde. § 12-2 gitta § 12-6 rádjái.

 Jus permišuvdna galgá bistit badjel 12 vahku, de galgá dieđihuvvot maŋimustá 4 vahku ovddalgihtii.

 

2.1 Adopšuvdna

a. Bálkáhuvvon permišuvdna addo bargobiraslága § 12-5, váldotariffašiehtadusa § 8.3 ja kap. 14.

b. Fuolahusfriddja addojuvvo bargobiraslága § 12-3 mielde.

 

2.2 Máná njamahanfriddja

a. Bargobiraslága § 12-8 ja váldotáriffašiehtadusa § 8.3.4 vuođul addojuvvo bálkáhuvvon permišuvdna gitta 2 diimmu bargobeaivvis njamahit máná vuosttaš eallinjagis. Jus mánás leat earenoamáš dárbbut, de dieđihuvvot friddja bálkkáin maiddái máná vuosttaš jagi maŋŋá, gč. váldotariffašiehtadus § 8.3.4.

2.3 Áhpehisvuohta ja riegádahttin

a. Bálkáhuvvon permišuvdna addo bargobiraslága §§ 12-2, 12-4 ja 12-5 mielde, váldotariffasoahpamuš kap. 1 § 8.3 ja álbmotdáhkáduslága kap. 14.

b. Bálkáhuvvon permišuvdna áhpehis bargiide áhpehisvuođadárkkisteami oktavuođas addojuvvo bargobiraslága § 12-1 mielde.

2.4 Iežas buozalmasvuohta

a. Bálkáhuvvon permišuvdna addojuvvo álbmotdáhkáduslága 8 § ja váldotariffašiehtadusa kap. 1 § 8.2

b. Unjárgga gielda / Nesseby kommune lea dahkan ovttasbargošiehtadusa fátmmasteaddji bargoeallima (IA) birra NAV:in. Bargit Unjárgga gielddas / Unjárgga gielddas leat dainna lágiin viiddiduvvon vuoigatvuohta ieš dieđihit iežaset buozalmasvuođa oktavuođas. Dát mielddisbuktá vuoigatvuođa gitta 24 beaivvi ieš- dieđiheapme maŋemus 12 mánu, gitta 8 beaivvi maŋŋalaga oktan lávvordagain ja  sotnabeivvin.

c. Bargit geat leat leamaš buohccinčálihuvvon dassážii go áigemearri lea juksan (ovta jagi), sáhttet ohccama vuođul oažžut gitta 1 jagi virgelobi, bálkká haga. Go dákkár permišuvdna addojuvvo, de ferte šiehtaduvvot čoahkkin gaskal bargoaddi ja bargi maŋimustá 3 mánu ovdal permišuvdnaáigodaga loahpaheami, vai čielggaduvvo mii dáhpáhuvvá maŋŋel permišuvdnaáigodaga loahpaheami.

 

2.5 Mánáid dahje mánáfuolaheddjiid buozalmasvuohta

a. Bargit geat fuolahit mánáid, gitta dan jahkái go mánná deavdá 12 jagi, ožžot bálkáhuvvon ja/dahje bálkákeahtes permišuvnna bargobiraslága § 12-9 mearrádusa mielde, váldotariffašiehtadusas kap. 1 § 8.4 ja Álbmotdáhkáduslága kap. 9.

b. Jus mánná lea doaimmashehttejuvvon dahje sus lea duođalaš kronalaš buozalmasvuohta, de addojuvvo permišuvdna maŋŋel 12-jagi ahkemeari, gč. Bargobiraslága § 12-10.

 

2.6 Mánáid fuolaheapmi

a. Bálkáhuvvon permišuvdna addojuvvo máná áhččái dahje earáide geat veahkehit máná eatni riegádahttima oktavuođas, váldotariffašiehtadusa § 8.3.5 ja bargobiraslága § 12-3 mielde.

b. Bálkákeahtes permišuvdna addojuvvo goappaš váhnemii máná vuosttaš eallinjagi bargobiraslága § 12-5 mielde. Dát permišuvdna lea lassin vánhemiid permišuvdnavuoigatvuođaide mas riegádahttindoarjja máksojuvvo Álbmotdáhkádusas.

 

2.7. Fuolahusbarggu golut

a. Bargit, geain leat vuolleahkásaš mánáid, boarrásiid ja lámisolbmuid fuolahusgeatnegasvuođat, sáhttet oažžut dokumenterejuvvon goluid, fuolahusgeatnegasvuohta geažil, gokččojuvvot jus bargoaddi gohčču searvat bargomátkkiide, kurssaide ja konferánssaide.

 

b. Ovddit eaktuduvvo ahte fuolahusgeatnegasvuohta hehttešii bargi oassálastimis guoskevaš bargomátkái, kursii dahje konferánsii.

 

 

 

2.8. Fuolahit lagaš olbmuid

Permišuvdna addo bargobiraslága § 12-10 njuolggadusaid mielde, ja maiddái álbmotdáhkáduslága § 9-13 ja § 9-15 mielde.

a. Bargiin geat dikšot lagas olbmuid loahppaeallináigodagas, lea vuoigatvuohta oažžut 60 beaivvi virgelobi ovttaskas lagaš olbmo fuolaheami ovddas. Folketrygden fállá dikšundoarjaga gitta 60 beaivái juohke pasieantta nammii. Fuolahusdoarjja rehkenastojuvvo seamma láhkai go buohcuvuođabeaiveruhta ja dat máksojuvvo 100% buohcuvuođabeaiveruđain bargái.

b. Bargiin lea vuoigatvuohta oažžut bálkákeahtes virgelobi gitta 10 beaivái kaleanddarjagis vai sáhttá fállat dárbbašlaš fuolahusa vánhemiidda, náittosguimmiide, ovttasássiide dahje registrerejuvvon elošteddjiin, gč. Bargobiraslága § 12-10 nuppi lađđasa. Dáin 10 beaivvis sáhttá bargi oažžut gitta 5 beaivái bálkáhuvvon virgelobi.

 

3. Permišuvdna ja bargo friddja searvat almmolaš virggiide, luohttámušvirggiide jna.

3.1. Luohttámušdoaibma bargiid organisašuvnnas mearriduvvo váldošiehtadusa oasi B §§ 3-5 ja 3-6 bokte.

a. Permišuvdna addo válljejuvvon, bissovaš láhttuide geat galget searvat bargiidorganisašuvnnaide guovddáš orgánaide, gielddain ja fylkkagielddain, bajimus orgánaide, ja maiddái riikkačoahkkimiidda, kongreassaide, stivrenjoavkkuide, stivrenjoavkkuide, (láhkaásahuvvon) stivrenjoavkkuide (láhkaásahuvvon) gieldda /fylkkaorgána, ja maiddái ovttaskas bargiidorganisašuvnna/ váldoorganisašuvnna bajimus orgána. vrd. Váldosoahpamušoassi B § 3-5

b. Permišuvdna addojuvvo olles dahje oassebálkkáin oassálastit kurssaide/konferánssaide luohttámušolbmuide dahje oassálastit organisašuvnnalaš kurssaide/konferánssaide maid bargiidorganisašuvdna dahje váldolihttu lágida, gč. váldosoahpamuša oassi B § 3-6

c. permišuvdna bálkkain addo oassálastimii ja dárbbašlaš ráhkkaneapmái báikkálaš dahje guovddáš šiehtadallamiidda, gč. váldosoahpamuša oassi B § 3-5.

 

3.2 Bargiidorganisašuvnna bargit

Bargit geat válljejuvvojit/nammaduvvojit fásta bálkáhuvvon luohttámušvirgái organisašuvnna guovddáš- dahje gieldda/fylkkaorgánas, dahje virgáduvvojit virgeolmmožin sin organisašuvnnas, ožžot bálkákeahtes virgelobi gitta 4 jahkái.

Vuoigatvuohta vuolgit luohttámušvirgái, gč. Váldošiehtadusoassi B §3-3 ii goittotge sáhte ráddjejuvvot áiggi dáfus luopmonjuolggadusas.

 

3.3 Politihkalaš doaibma

a. Bargit, geat válljejuvvojit riikkabeaiovddasteaddjin, sátnejođiheaddjin dahje eará ollesáigásaš almmolaš luohttámušvirggiide, ožžot virgelobi bálkákeahtes válgaáigodagas.

b. Bargit geat politihkalaš doaimmaid oktavuođas válljejuvvojit ovddasteaddjiin nominašuvdnačoahkkimiidda stuorradiggeválggain, fylkkadiggeválggain, gielddaválggain, riikkastivrrain dahje riikkačoahkkimiin, ožžot permišuvnna mas lea bálká dárbbašlaš čoahkkin- ja mátkebeivviid ovddas.

 

3.4 Gielddalaš ja almmolaš bargguid čađaheapmi

a. Almmolaš ja gielddalaš doaimmat ipmirduvvo dás oasálasttin almmolaš ja gielddalaš orgánain mat leat ásahuvvon lága bokte, dahje mat leat lága bokte fápmuduvvon.

b. Doaibma duopmárin dahje fágaduopmárin ja dikki duođašteaddjin, rehkenastojuvvo almmolaš virgin.

c. Čoahkkimat almmolaš orgánain fátmmastuvvojit seamma láhkai, earret eará ovddasteapmi stáhtalaš, fylkkagielddalaš ja gielddalaš kantuvrraide, stivrraide, ráđiide ja lávdegottiide mat leat ásahuvvon lágas dahje lága bokte fápmuduvvon.

d. Oassálastima namuhuvvon virggiide c`as, mieđihuvvo permišuvdna bálkkáin gitta 12 beaivái juohke kaleanddarjagis.

 

3.5 Luohttámušdoaibma doaibmahehttejuvvon olbmuid beroštusorganisašuvdnii

Bargiide, geain leat luohttámušvirggit doaimmashehttejuvvon olbmuid beroštusorganisašuvnnain, sáhttet mieđihuvvot virgelohppi, bálkkáin dahje bálkká haga, bargguid ollašuhttimis, earret eará kurssain, mat leat dehálaččat bargi bargui doaimmashehttejuvvon olbmuid beroštumiid ovddideamis.

3.6. Geahča maid oppalaš dieđuid permišuvnna birra ovddit bargguid čađaheami várás (čuoggát 3.1 gitta 3.5):

a. Eaktuduvvo ahte virgi ii sáhte čađahuvvot bargoáiggi olggobealde.

b. Jus virgi mielddisbuktá erenoamáš bálkká, de sáhttá Unjárgga gielda / Nesseby kommune geassit supmi bálkkas, muhto ii galgga bidjat geahpádusa čoahkkinbuhtadusain ja borramušbuhtadusain.

 

4. Oahppopermišuvnnat

Bargobiraslága § 12-11 ja váldotariffašiehtadus kap. 1 § 14 regulere permišuvdna vuoigatvuođa oahpahusa ja gelbbolašvuođaloktema oktavuođas.

4.1 Vuoigatvuohta oahppopermišuvdni

a. Bargiin lea vuoigatvuohta oahppopermišuvdni gitta 3 jahkái, gč. bargobiraslága § 12-11 ja váldotariffašiehtadus kap. 1 § 14.2. Permišuvdna sáhttá leat juo go olles- dahje oasseáigásaččat. Oahppopermišuvdna guoská sihke ollesáigge- ja oasseáiggebargiide, beroškeahttá leago son fásta dahje gaskaboddosaš virggis.

b. Čuovvovaš eavttut galget devdojuvvot vai oahppopermišuvnna oažžu:

o Bargi galgá leat leamaš bargo eallimis unnimustá 3 jagi

o Bargi galgá leat leamaš barggus Unjárgga gielddas / Nesseby kommune maŋemus 2 jagi

o Bargi galgá oassálastit organiserejuvvon oahppofálaldahkii

o Oahppu vuođđoskuvlla dahje joatkkaoahpahusa maŋŋá ferte leat ámmátlaččat čadnon

o Bargit eai sáhte gáibidit permišuvnna jus dat hehttešii bargoaddi plánema doaimmaid ja bargiid ektui.

 

4.2. Oahppopermišuvdna mas lea bálká/ ruđalaš doarjja

Oahppopermišuvdna lea regulerejuvvon AML §12-11 bokte. Fástabargiide sáhttá mieđihuvvot permišuvdna mas lea olles dahje oasse bálká.

a. Jus Unjárgga gildii / Nesseby kommunii lea ávkkalaš ahte bargi čađaha oahpu, de sáhttá bálká dahje ekonomalaš doarjja addojuvvot gitta 3 jahkái.

b. Go árvvoštallá permišuvnna, de fertejit deattuhit čuovvovaš osiid:

o Bargoaddi dárbu guoskevaš gelbbolašvuhtii

o Bušeahttadilli

o Bargiid dilli

o Bargi ovdánahttin dárbbut

c. Sámelága §3-7 sámi gelbbolašvuođa hárrái addá bargiide vuoigatvuođa bálkkáin vuolgit oahppat sámegiela go lea dárbu dákkár máhttui Unjárgga gielddas.

d. Bálkáhuvvon permišuvnna eaktun lea ahte oahpus lea sisdoallu mii lea dehálaš bargi bargui Unjárgga gielddas dahje luohttámušolmmožiin, váldošiehtadusa oasi B § 3 mielde.

e. Bargoaddi ferte jođáneamos lági mielde čálalaččat vásttidit bargái dohkkehuvvo go permišuvdna vai ii, gč. aml. § 12-11 5. lađđasa.

Vástidanáigemearri lea aml mielde. § 12-11 5. lađđasa:

o guhtta mánu jus oahppu bistá guhtta mánu dahje eanet

o golbma mánu jus oahppu bistá gaskal guđa mánu ja ovtta mánu

o guokte mánu jus oahppu bistá unnit go mánu.

 

4.3 Geatnegahtton bargočanastus

a. Geatnegahtton áigodat lea dat áigi goas bargi gáibiduvvo bálvalit Unjárgga gieldda maŋŋel go lea čađahan oahpu.

b. Buot oahppopermišuvnnaide gos Unjárgga gielddas addojuvvo ekonomalaš doarjja, ferte šiehtaduvvot geatnegasvuođa bargočatnan áigi oahpu loahpaheami maŋŋá. Ferte boahtit ovdan guđe šiehtadusat leat dahkkon oahppopermišuvnna oktavuođas geatnegasvuođa bargočanastus áigemeari guhkkodat nugo čilgejuvvon čuoggás c.

c. Geatnegasvuođa bargočanastus áigi gaskal 6 mánu ja 2 jagi sáhttá mearriduvvot. Geatnegasvuođa bargočanastus áiggi guhkkodat mearriduvvo dan ekonomalaš ovdáneami ektui, mii addojuvvo permišuvnna hámis bálkkáin, stipeanddain, oahppomávssuin, eallingoluiguin jna. (mátkeáigi, dietnasat jna. eai leat oppalaš njuolggadussan) čuovvovaš njuolggadusaid mielde:

o 6 mánu geatnegahtton ovdamunit gitta 0,25 G rádjai (Álbmotdáhkádusas vuođđosupmi).

o 12 mánu geatnegasvuohta goluid ovddas gitta 0,5 g rádjai (Álbmotdáhkádusas vuođđomearri).

o 18 mánu geatnegahtton goludi ovddas gitta 0,75 g rádjai (Álbmotdáhkádusas vuođđomearri).

o 24 mánu goluid ovddas mat leat badjel 1 g (Álbmotdáhkádusas vuođđomearri).

d. Jus bargi heaitá ovdal go geatnegasvuođa bargočanastus áigi lea nohkan, de ferte veardásaš oassi ekonomalaš doarjagis máksojuvvot ruovttoluotta.

e. Dat guhte lea bidjan geatnegasvuođaáigemearri, sáhttá heaittihit dan.

f. Geatnegasvuođaáigemearri šiehtadus galgá leat čálalaččat ja vuolláičállojuvvon ovdal go permišuvdna mieđihuvvo.

g. Fágalihtuid ovddasteddjiin lea vuoigatvuohta friddja doaimmahit iežaset bargguid, gč. váldosoahpamuša oassi B § 3-4

 

4.4 Permišuvdna čađahit eksámeniid, fágageahččalemiid, prošeavttaid jna.

a. Bargit geat čađahit oahpu friddjaáiggis ožžot permišuvnna mas lea bálká eksámenbeaivvi ovddas, ja maiddái gitta guokte árgabeaivvi ovdal juohke eksámena, gč. váldotariffasoahpamuš kap. 1 § 14.4

b. Eksámenskoviid dáfus mat bistet máŋga beaivvi, addojuvvo bálkkáin permišuvdna dan beaivvi go vástádus lea addojuvvon, ja maiddái gitta 5 beaivái bálkáhuvvon permišuvdna eksámena guhkodaga vuođul. Dan maŋŋá sáhttá mieđihuvvot bálkákeahtes permišuvdna.

c. Lea eaktun ahte guoskevaš olbmos livččii leamaš dábálaš bargu dan guovtti beaivvis njuolga ovdal eksámena, ja ahte fága lea dehálaš gildii. Vrd. váldotariffasoahpamuš 14.4.

 

5. «Dárbbu- mielde»- permišuvnnat/ velferdspermišuvnnat

5.1 Oppalaš

a. «Dárbbu-mielde»-permišuvdna bálkkain sáhttá mieđihuvvot, eanemustá 12 bargobeaivvi olles bálkkáin dahje gitta 24 árgabeaivvi bealle bálkkáin, gč. váldotariffasoahpamuš kap. 1 § 14.1.

b. Eará «dárbbuid-mielde» permišuvdna dán rájá badjel, sáhttá mieđihuvvot bálkká haga.

c. Jos lea permišuvdna duođalaš buozalmasvuođa dahje jápmima oktavuođas lagas bearrašis (gč. čuoggá 5.2.a ja b), de sáhttá árvvoštallama maŋŋá mieđihit bálkáhuvvon permišuvnna dán rájá badjel.

d. Oskkolaš ja álbmotbeivviid ávvudeapmái mat eai leat virggálaččat Norgga kaleandara mielde, sáhttá mieđihuvvot bálkáhuvvon permišuvdna gitta 2 beaivái jahkái. Bargit geat háliidit geavahit dán vuoigatvuođa, fertejit dieđihit bargoaddái maŋimustá 14 beaivvi ovdal friddjabeaivvi. Dát guoská sihke Norgga ja olgoriikka stáhtaborgáriidda. Vrd. Oskuservodatláhka § 18 ja AML § 12-15.

e. Buot «dárbbu-mielde»-permišuvnnat galget šiehtaduvvot ovddalgihtii.

 

5.2 Bálkáhuvvon «dárbbu-mielde»-permišuvnnat

a. Jos lagas bearrašis dahje bargi lagas olbmuin lea duođalaš/fáhkka buozalmasvuohta, de addojuvvo bálkkáin permišuvdna gitta 10 beaivái, ee. dárbbašlaš mátkebeivviid, gč. aml § 12-10 2.

b. Jus lagaš bearrašis dahje earát geat leat lahka bargi jápmet, de addojuvvo virgelohpi bálkkáin gitta 5 bargobeaivai earret eará. dárbbašlaš mátkebeivviid.

c. Bargit ožžot virgelobi bálkkáin go sii dahje sin mánát fitnet doaktára, bátnedoaktára dahje fysioterapevtta luhtte. Gáibiduvvo njálmmálaš soahpamuš lagamus hoavddain.

d. Jus ieš mátkkoštat buohccivissui / spesialistadearvvašvuođabálvalussii, de mieđihuvvo bálkáhuvvon permišuvdna. Duođaštus áigemeari birra guoskevaš buohcciviesus dahje spesialistadearvvašvuođabálvalusas addo lagamus hovdii.

e. Iežas vánhemiid, iežas mánáid geat leat deavdán 12 jagi, náittosguoimmi/elošteaddji buohccivissui/sierradearvvašvuođabálvalussii čuovvuma oktavuođas, mieđihuvvo bálkáhuvvon permišuvdna. Duođaštus ahte dakkár čuovvoleapmi lea dárbbašlaš, addojuvvo lagamus hovdii.

f. Iežas 50- ja 60-jagi ávvudeami várás addojuvvo permišuvdna bálkkain ávvubeaivvi.

g. Valáštallan- ja kulturdoaluid oktavuođas addo permišuvdna gitta 5 beaivái go ovdanbuktá dahje jođiha stuora riikkaidgaskasaš/ ja nášunála valáštallan- ja kulturdoaluid. Dáhpáhus ferte leat olympiagilvvuid, máilmmicupa, EC, riikkameašttirgilvvuid dahje máilmmicupa oktavuođas mii lea čadnon Norgga valáštallanlihttui, sámi valáštallanlihttui dahje kulturdáhpáhus mas lea stáhtus riikkaguovddážin.

h. Fysalaš aktivitehta bargoáiggis mieđihuvvo bálkáhuvvon friddja 1 diimmu vahkkus, šiehtadusa mielde lagas hoavddain.

Máná hárjehallat mánáidgárdái/skuvlii/SFO:i/beaiveruktui, sáhttá juolluduvvot bálkáhuvvon permišuvdna gitta 3 beaivái, eavttuin ahte guktot váhnemat geain lea fuolahus leaba barggus dahje oahpus. Permišuvdna plánenbeivviid oktavuođas skuvllas/mánáidgárddis addojuvvo bálkká haga.

j. Fárrema oktavuođas sáhttá mieđihit gitta 2 beaivvi bálkáhuvvon permišuvnna. Mearrádus guoská dušše fárremii almmá bargoaddi rievdadeamis.

k. Bargit geat leat čadnon veahkkekorpsii dahje heahteveahkkebálvalussii ožžot permišuvnna bálkkáin dan oktavuođas go dieđihit gádjundoaimmaide, earret eará veahkehit sin geat dárbbašit veahki ja gádjut servvodatlaš ávdnasiid (oljosuodjaleapmi, luonddusuodjaleapmi jna.).

 

5.3 Bálkákeahtes dárbbu-mielde-permišuvdna

Váldonjuolggadussan sáhttá bálkákeahtes dárbbu-mielde-permišuvdna juolluduvvot gitta 2 vahkkui. Ii leat biddjon bajimus rádji dasa galle beivviid bargi sáhttá oažžut bálkákeahtes dárbbu-mielde-permišuvnna kaleanddarjagis.

a. Iežas náittosbeaivái, sihke iežas mánáid gásttašeapmái ja konfirmašuvdnii sáhttá mieđihit 2 beaivvi bálkákeahtes luopmu, jus dáhpáhus dáhpáhuvvá dábálaš bargobeaivvi.

 

Permišuvnna njuolggadusat Unjárgga gielddas golggotmánu 1. b. 2023

b. Ođđa virgái sirdášeami oktavuođas ii addo dábálaččat permišuvdna. Erenoamáš diliin sáhttá mieđihuvvot bálkákeahtes permišuvdna gitta 2 jahkái.

c. Unjárgga gielda / Nesseby kommune sáhttá addit virgelobi bálkákeahtes gitta guovtti jahkái bargiide geat galget bargat norgga veahkkedoaibmabijuin ovdánahttinriikkain dahje riikkain gos olbmot leat heahtedilis.

d. Bargit Unjárgga gielddas / Nesseby kommune geat čuvvot náittosguoimmi dahje elošteaddji gii lea gohččojuvvon gaskaboddosaš bargobáikái (soahteveaga gohččun, dutkan jna.) sáhttet oažžut bálkákeahtes virgelobi gitta 2 jahkái.

6. Vuoliduvvon bargoáigi

Bargit geat leat deavdán 62 jagi, dahje geat dearvvasvuođa-, sosiála- dahje eará dehálaš dárbbuid-mielde-sivaid geažil dárbbašit geahpedit bargoáiggiset, lea vuoigatvuohta dasa muhtun áigodahkii jus bargoáiggi geahpedeapmi sáhttá čađahuvvot almmá mearkkašahtti hehttehusaid haga fitnodahkii. Unniduvvon bargoáigi leat bálkábuhtadusa haga.

 

7. Soahtevehkii searvan

Permišuvdna addojuvvo váldotariffasoahpamuš mielde kap. 1 § 9 ja bargobiraslága § 12-12.

 

8. Váidin

Hálddašanlága § 2 ii meroštala ohccama ja permišuvnna mearrádusa oktasaš mearrádussan, ohccis ii leat danne dábálaš váidinvuoigatvuohta. Mearrádusat permišuvnna oktavuođas leat danne loahpalaččat.

Jus bargi ja bargoaddi gaskii galgá boahtit riidu bargobiraslága njuolggadusaid mielde permišuvdnavuoigatvuođaid ektui, de sáhttá juohke oassebealli ovddidit ášši riiddučoavdinlávdegotti ovdii gč. aml §12-14.

 

Dieđihanrutiinnat.pdf